Puola Suomessa

1. Venäjä on merkittävin, suorin ja pitkäaikaisin uhka turvallisuudellemme sekä euroatlanttisen alueen rauhalle ja vakaudelle. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen seuraukset muodostavat vakavan ja pysyvän uhan Euroopan turvallisuudelle ja vakaudelle. Venäjän strategiset tavoitteet ovat muuttumattomat: se pyrkii luomaan puskurivyöhykkeen, joka ulottuu arktiselta alueelta Itämeren ja Mustanmeren kautta Välimerelle. Euroopan unionin ja Naton itäiset jäsenvaltiot ovat tämän uhan etulinjassa, mutta uhka vaikuttaa koko Euroopan mantereella ja edellyttää kiireellisiä ja yhteen sovitettuja toimia.

2. Konventionaalisen uhan lisäksi Venäjä kohdistaa enenevissä määrin monimutkaisia hybridioperaatioita ja sabotaasitoimia Eurooppaa vastaan. Venäjän käytös on holtitonta, eikä se piittaa muiden turvallisuudesta. Yritykset horjuttaa yhteiskuntiamme on nähtävä osana Venäjän jatkuvaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Venäjän ja Valko-Venäjän toimet, kuten satelliittipaikannusjärjestelmien häirintä, ilmatilaloukkaukset ja kriittistä infrastruktuuria uhkaavat drooni-iskut, Venäjän varjolaivastosta johtuvat haasteet sekä laajamittaiset disinformaatiokampanjat ja yritykset häiritä yleistä järjestystä korostavat tarvetta vahvistaa Euroopan kriisinkestävyyttä ja puolustusta.

3. Tuemme vahvasti Ukrainaa sen pyrkimyksissä saavuttaa kestävä ja oikeudenmukainen rauha, ja olemme edelleen sitoutuneet kasvattamaan tukeamme Ukrainalle ja lisäämään painetta Venäjää kohtaan. Jatkamme myös tiivistä yhteistyötämme Venäjän hybridivaikuttamisen kohteena olevien kumppaniemme, erityisesti Moldovan tasavallan, kanssa. Kumppaniemme turvallisuus edistää omaa turvallisuuttamme, ja tuemme edelleen niiden kriisinkestävyyden vahvistamista.

4. Toimeenpanemme aktiivisesti Eurooppa-neuvoston kokouksissa maalis-, kesä- ja lokakuussa ja Naton huippukokouksessa Haagissa tehtyjä historiallisia päätöksiä vahvistaa euroatlanttisen alueen pelotetta ja puolustusta, mukaan lukien sitoumusta kasvattaa puolustusmenoja

5. Muistutamme, että Nato on liittokunnan jäsenten yhteisen puolustuksen perusta. EU:n toimet turvallisuutensa ja puolustuksensa vahvistamiseksi täydentävät ja tukevat Naton suorituskykytavoitteiden saavuttamista. EU:n ja Naton toimien yhteensovittaminen on ensisijaisen tärkeää päällekkäisyyksien välttämiseksi ja resurssin tehokkaan käytön varmistamiseksi. On ensiarvoisen tärkeää, että EU:n puolustusvalmiutta vahvistetaan ja varautumisunionistrategia toimeenpannaan Naton suunnitelmien ja vaatimusten mukaisesti. Naton ja EU:n toimien on täydennettävä toisiaan – sille ei ole vaihtoehtoa, vaan se on strateginen välttämättömyys.

6. Voimakkaasti muuttuneeseen turvallisuusympäristöön vastaaminen edellyttää vahvaa eurooppalaista puolustusteollisuutta. Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan (EDTIB) vahvistaminen edellyttää pitkän aikavälin investointeja, kysynnän yhdistämistä, yhteisiä tai yhteensovitettuja hankintoja sekä jatkuvaa puolustusmateriaaliyhteistyötä samanmielisten kumppanien kanssa mittakaavaetujen ja Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen riippumattomuuden saavuttamiseksi. Vaadimme kiireellisiä toimia niin EU-rahoituksen kuin julkisen ja yksityisen sektorin rahoituksen mobilisoimiseksi, mukaan lukien käyttämällä Euroopan investointipankin vaikutusvaltaa lainoitusmenettelyjen mukauttamiseksi ja rahoituksen kasvattamiseksi puolustusteollisuuden pk-yrityksille ja midcap-yrityksille sekä varmistamalla maantieteellinen tasapaino.

7. Olemme tyytyväisiä Euroopan puolustusvalmiuden tiekartta 2030:een ja aloitteisiin Euroopan puolustusvalmiuden vahvistamiseksi, erityisesti itäisen sivustan valvonta (Eastern Flank Watch) - lippulaivahankkeeseen. Itäisen sivustan johdonmukainen vahvistaminen pohjoisesta etelään edellyttää vahvoja joukkoja ja suorituskykyjä kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä – maalla, ilmassa, merellä, kyberavaruudessa ja ulkoavaruudessa. Yhteistoimintakyvyn varmistamiseksi nämä toimet tulisi myös sovittaa yhteen ensisijaisten ilma- ja avaruuspuolustusta koskevien suorituskyvyn osa-alueiden vahvistamisen kanssa.

8. On erityisen tärkeää varmistaa, että itäisen sivustan valvonta -lippulaivahanke täydentää EU:n Mustanmeren merellisen turvallisuuden keskusta sekä Naton operaatioita ja toimintaa ja sen yhteistä johtamisrakennetta. Sen tulisi täydentää myös Naton tehostetun toiminnan Eastern Sentry ja Baltic Sentry -kokonaisuuksia, mukaan lukien Naton ilmavalvonnan päivystystoimintaa Baltiassa (Baltic Air Policing), sekä Naton eteentyönnettyjä maajoukkoja (Forward Land Forces).

9. Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta saadut kokemukset korostavat siviili[1]sotilasyhteistyön tiivistämisen välttämättömyyttä. Pahimpien uhkakuvien toteutumisen estämiseksi on tärkeää rakentaa kriisinkestävyyttä sekä hybridiuhkia että perinteisiä uhkia vastaan sotilas- ja siviiliulottuvuuksia integroimalla. EU:n puolustuskyvyn, rajaturvallisuuden ja kriisivalmiuden 3(3) vahvistamiselle on selkeä tarve. Korostamme kaikki hallinnonalat ja koko yhteiskunnan kattavan lähestymistavan tärkeyttä varautumisessa.

10.Pidämme myönteisenä Baltian maiden ja Puolan pyrkimyksiä vahvistaa itärajaa Baltian puolustuslinja (Baltic Defence Line) ja itäinen kilpi (Eastern Shield) -hankkeilla, ja korostamme, että itäisen sivustan valvonta -lippulaivahankkeen tulisi perustua olemassa oleviin aloitteisiin ja siinä tulisi ottaa käyttöön ja laajentaa olennaisia suorituskykyjä koko itäisen sivustan alueella puolustusvalmiutemme tukemiseksi.

11.Tilanne edellyttää EU:n itäisen sivustan välitöntä priorisointia koordinoitujen ja monitoimintaympäristöisten operaatioiden keinoin. Lippulaivahankkeeseen sisällytettäisiin olennaiset suorituskyvyt, kuten maataistelukyvyt, droonien torjunta, ilma- ja ohjuspuolustus, rajavalvonta ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, sotilaallinen liikkuvuus ja vastapuolen liikkuvuuden estäminen sekä strategiset mahdollistajat. EU:n itäisen ulkorajan puolustus ja valvonta ei voi perustua pelkästään yksittäisiin suorituskykyihin, vaan se edellyttää kokonaisvaltaista kehystä ja uskottavaa kykyä toimia monissa toimintaympäristöissä. Nämä osa-alueet muodostavat yhdessä sellaisen kriisinkestävän turvallisuusarkkitehtuurin selkärangan, joka kykenee vastaamaan monimutkaisiin hybridiuhkiin ja korkean intensiteetin skenaarioihin.

12.Itäiset jäsenvaltiot sitoutuvat myös tukemaan yhteistä etua koskevan Euroopan puolustushankkeen perustamista itäisen sivustan valvonta -lippulaivahankkeen toimeenpanoa varten ja pitävät myönteisenä turvallisuus- ja puolustusnäkökohtien keskeisempää roolia seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Itäisen sivustan valvonta on laaja-alainen ja monitoimintaympäristöinen lippulaivahanke, joka edellyttää laajaa tukea ja aktiivisuutta EU:ssa sekä EU:n eri välineiden, kuten Euroopan puolustusteollisuusohjelman (EDIP), hyödyntämistä. Hankkeen eri osa-alueiden toteutumisen varmistamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä näkemystä sotilaallisten suorituskykyjen vahvistamiseksi EU:n itäiseen sivustaan kohdistuvia välittömiä uhkia vastaan sekä kiireellistä konkreettista tukea jäsenvaltioille.

13.Yhdistämme voimamme korkeimmalla poliittisella tasolla ja välitämme selkeän ja yksiselitteisen viestin: Koko Euroopan tulee kantaa vastuuta itäisestä sivustasta ja puolustaa sitä kiireellisesti, päättäväisesti ja johtajuutta osoittamalla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi itäiset jäsenvaltiot puolustusministeriöidensä kautta sitoutuvat yhdessä edistämään EU:n puolustusvalmiuden tiekartta